Taustaa

Rautaesineitä, tuotantolaitoksia, louhoksia – sehän on teollisuusarkeologiaa…

Hylättyjen tehtaiden romantiikkaa, ihmisiä työssään, tehdasyhteisöjä – sehän on myös teollisuusarkeologiaa…

Tässä blogissa tuomme sosiaaliarkeologisen näkökulman mukaan teollisen menneisyyden tutkimukseen. Kiinnostuksemme kohteena eivät ole niinkään tuotantolaitokset ja tuotteet, vaan ihmiset, jotka työskentelivät näillä paikoilla. Tutkimme heidän käyttämiään ja jättämiään esineitä sekä rakennuksia, tiloja ja paikkoja, joissa he ovat työskennelleet ja joita he ovat asuttaneet. Tavoitamme myös merkityksiä, joita näille paikoille annetaan nykyään kulttuuriperintökohteina, urbaanin löytöretkeilyn paikkoina, kaupungin ränsistyvinä reunamaina.

Lähestymme aihetta poikkitieteellisesti yhdistäen arkeologian, historian ja sosiologian tutkimusperinteitä. Meille arkeologia on laaja kulttuurintutkimuksen ala, joka voi tuoda uutta tietoa niin kaukaisen menneisyyden kuin nykyisyydenkin ymmärtämiseen. Käytämme lähdeaineistonamme muun muassa arkeologisia esinelöytöjä, rakennuksia, karttoja, valokuvia, arkistojen asiakirjoja sekä muistitietoaineistoa rakentaaksemme kokonaiskuvan teollisuusyhteisöihin liittyvästä materiaalisesta kulttuurista ja sitä kautta ihmisistä, jotka muodostivat tuon yhteisön.

Tutkimuksemme kohdistuu useisiin eri kohteisiin lähinnä Suomessa. Tässä mainittakoon  ne, joiden parissa työskentelee useampi tutkija.

Varjakansaarella Oulunsalon Varjakassa toimi vuosina 1900–1929 saha, jonka palveluksessa oli enimmillään noin 700 henkilöä. Saha-alueen muodostivat sahan pääkonttori, työntekijöiden asunnot, ruokala, kaksi kauppaa, elokuvateatteri ja paloasema. Sahan toiminta loppui vuonna 1929, ja sahalaitos purettiin vuoteen 1938 mennessä. Myöhemmin Varjakansaaren asunnot toimivat Oulu-yhtiön työntekijöiden kesäasuntona, kunnes viimeiset varsinaiset asukkaat lähtivät vuonna 1950.

Oulun Pateniemessä toimi vuosina 1873–1990 saha, joka perustettiin palvelemaan laivanrakennuksen tarpeita. Pateniemeen kehittyi 1900-luvun kuluessa vireä yhteisö, jolle rakennettiin esimerkiksi koulu sekä urheilu- ja kulttuuritilat. Vähitellen nämä yhteisölliset rakennukset ja tilat päätyivät Oulun kaupungin omistukseen. Sahan toiminnan päätyttyä saharakennukset purettiin 1994–1995.